nynifesto
Scroll down for finnish
For us, feminism means hope:
It means action against patriarchy1,
a shared resistance against harmful norms2
and solidarity3 towards all oppressed and ignored.
For us, feminism is a process of learning about ourselves, our positions in the world and about connections we hold towards other humans and beings.
It’s about learning to recognise our challenges as well as our privileges.
It means we are never complete, always many4, always partial and continuously undone by others5.
Mission:
Queer feminist curatorial practice
We think of feminist curating as a way to position ourselves in the art field and in the society; by calling ourselves feminist curators, we remind ourselves of a job to be done—of a need to move forward until a truly equal (art) world is reached.
We want to find joy6 in killing joy7.
We talk about queer feminist curating, because without mentioning queerness, we are often falsely identified as two women. It’s about recognising that there is more to and of gender than the binary, forever and ever. Feminism is not about creating equality for women. It’s about creating equality for all. It is and must be an anti-racist movement, and one that recognises trans, non-binary and gender non-conforming people as vital parts of itself. Throughout history anti-racist struggle, the LGBTQIA+ and other civil rights movements have paved the way for all feminists. Today’s feminism is indebted to these struggles, and can only go forward by including them.
We take seriously the so called soft values, and aim for a practice that takes off from them, making their true power visible to the world. What interests us most in curating is the curatorial. By this we mean the research that critically examines the act of curating itself—the practices, traditions, structures and conventions behind staging exhibitions. As curators we find it important to truly listen to and care about people, things and situations we work with. For us curating takes place in spaces between. Above all, it is about mediation and making things public. Instead of just describing and criticising situations, we want to do things.
Vision:
We see borders as something we can move, break, liquify and occupy—we see them not only as dividers but also as possibilities to connect.
We want to question the norms that bind us and redefine the concepts, notions and ideals that exclude us.
We argue for an understanding of gender as a free expression and transforming multitude—not as something that categorises, restricts or holds one back.
Like ecofeminist writer Donna Haraway8 wrote in 1988, we are:
“(—) arguing for politics and epistemologies of location, positioning and situating, where partiality and not universality is the condition of being heard to make rational knowledge claims. — arguing for the view from a body, always a complex, contradictory, structuring, and structured body, versus the view from above, from nowhere, from simplicity. “
Orlan & Selina
29th of March, 2017
Edited on the 23rd of January, 2019
Edited on the 22nd of October, 2019
2Norms are social or cultural standards or patterns of behaviour that are expected in certain situations, spaces, times, from groups or individuals. Examples of harmful norms are heteronormativity and gender roles.
3solidarity means shared and joint responsibility, respect, sometimes shared action, and / or feelings of unity or agreement with fellow beings.
4“To be a one at all you must be a many and that’s not a metaphor.” Haraway, Donna: Anthropocene, Capitalocene, Cthulucene: Staying With the Trouble, 2014
5“Let’s face it. We’re undone by each other. And if we’re not, we’re missing something.” Butler, Judith: Giving an Account of Oneself, 2005
6Sara Ahmed: Feminist Killjoys https://feministkilljoys.com/
7Sara Ahmed: Feminist Killjoys https://feministkilljoys.com/
8Situated Knowledges: The Science Question in Feminism and the Privilege of Partial Perspective, 1988.
suomeksi
Meille feminismi tarkoittaa toivoa:
Se on patriarkaatin1 vastustamista
Jaettua vastarintaa normeja2 kohtaan
Solidaarisuutta3 sorrettuja ja tukahdutettuja kohtaan.
Meille feminismi on oppimista: itsestämme, omasta paikastamme maailmassa sekä suhteestamme toisiin olentoihin.
Feminismi opettaa meitä huomaamaan omat haasteemme ja omat etuoikeutemme.
Se tarkoittaa sitä, että emme koskaan ole valmiita vaan aina moninaisia4, ikuisesti osittaisia ja puolueellisia, ja toistuvasti purettavissa osiin5 toistemme toimesta.
Tehtävä:
Queerfeministinen kuratoriaalinen käytäntö
Meille feministinen kuratointi on tapa positioida/sijoittaa itsemme taiteen kentälle ja yhteiskuntaan. Määritämme itsemme feministisiksi kuraattoreiksi muistutaaksemme itseämme työstä, joka meillä on tehtävänä: tarpeesta siirtyä eteenpäin, kohti aidosti tasa-arvoista ja yhdenvertaista (taide)maailmaa.
Haluamme löytää iloa ilon pilaamisesta6.
Puhumme queerfeministisestä kuratoinnista, koska jos emme mainitse sanaa “queer”, oletetaan meidät yleensä väärin: kahdeksi naiseksi.Queer vastustaa sukupuolta kategorisoinnin työkaluna, joka pakottaa ihmiset sopimaan yhteen lokeroon. Queer auttaa meitä muistamaan, että sukupuolia on aina enemmän, ja ne itsessään ovat ikuisesti enemmän.Feminismi ei tarkoita meille pyrkimystä pelkästään naisten asioita ajavaan tasa-arvoon. Se on pyrkimistä kohti kaikkien keskistä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Sen täytyy olla antirasistista sekä tunnistaa trans-, ei-binääriset ja muunsukupuoliset ihmiset tärkeäksi osakseen. Historian myötä rasismin vastainen taistelu ja LGBTQIA+ sekä muut kansalaisoikeustaistelut ovat viitoittaneet tietä kaikille feministeille. Tämän päivän feminismi on paljosta velkaa näille kamppailuille ja voi mennä eteenpäin ainoastaan niiden kanssa.
Otamme tosissamme niin kutsutut pehmeät arvot ja tähtäämme toimintaan joka nousee näistä arvoista, tehden niiden todellisen voiman näkyväksi.
Kuratoinnissa meitä kiinnostaa kuratoriaalisuus, jolla tarkoitamme kuratoinnin käytäntöjä ja perinteitä – näyttämistä, esilleasettamista, luokittelua ja lavastamista – kriittisesti tarkastelevaa tutkimusta.
Kuraattoreina kiinnitämme huomiota kuuntelemiseen ja välittämiseen—siihen että asioilla, olennoilla ja tilanteilla on väliä. Meille kuratointi tapahtuu kaiken tämän välimaastossa; se on ennen kaikkea asioiden julkiseksi tekemistä ja välittämistä.
Pelkän kritisoinnin lisäksi haluamme myös tehdä.
Tulevaisuuden näkymät:
Rajat eivät ole pelkästään jakajia, vaan myös mahdollisuuksia kohtaamiselle ja yhdistymiselle. Ne ovat liikuteltavissa, murrettavissa ja haltuunotettavissa.
Jokaisella on mahdollisuus tehdä omat rajanvetonsa, sekä mahdollisuus keskustella niistä, pyyhkiä ja vetää ne uudelleen.
Haluamme kyseenalaistaa normit, jotka sitovat meitä ja uudelleenmäärittää ne käsitteet, jotka sulkevat meidät ulkopuolelleen.
Sen sijaan, että sukupuoli7 olisi jotain, joka estää ja tukahduttaa, se on mahdollisuus moninaiseen vapauteen.
Kuten ekofeministi-kirjoittaja Donna Haraway8 sanoi 1988, mekin haluamme:
“– paikan, asemoitumisen ja sijoittumisen politiikkaa ja epistemologiaa (tietoteoriaa), jossa universaaliuden sijaan osittaisuus ja puolueellisuus on se kuulluksi tulemisen asema/paikka, josta voi tehdä järkeviä väittämiä ja vaatimuksia. — ylhäältä katsovan, paikattoman ja siksi yksinkertaisen näkökulman sijasta haluamme näkökulman, joka lähtee kehosta ja on siksi aina monimutkainen, ristiriitainen, rakentuva ja rakennettu kokonaisuus.”
Orlan & Selina
29. maaliskuuta, 2017
Editoitu 23.1.2019
2Normit ovat sosiaaliseen ja kulttuuriseen käyttäytymiseen liitettyjä oletuksia ja toistettuja kaavoja, joita esiintyy arkisissa tilanteissa ja jotka kohdistuvat yksilöihin tai ryhmiin. Esimerkkejä haitallisista normeista ovat mm. heteronormatiivisyys ja sukupuolinormit.
3Solidaarisuus tarkoittaa yhteisvastuullisuutta, kunnioitusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta kanssakulkijoita kohtaan. Se on myös tarttumista toimeen kanssakulkijoiden kanssa ja puolesta.
4“Ollakseen yksi on aina oltava moni, eikä tämä ole metafora.”’Haraway, Donna: Anthropocene, Capitalocene, Cthulucene: Staying With the Trouble, 2014. nynnyjen käännös 2019.
5“Toiset purkavat meidät osiin. Ja jos näin ei käy, puuttuu tilanteesta jotain oleellista.” Butler, Judith: Giving an Account of Oneself, 2005, nynnyjen käännös
6Sara Ahmed: Feminist Killjoys https://feministkilljoys.com/
7Sukupuoli ei ole sama asia kuin seksuaalisuus, ja toisin kuin suomen kieli antaa ymmärtää, se ei myöskään ole millekään puolelle asettumista. Sukupuoli on rajoittamaton, moninainen spektri, jota ei voi rajoittaa kahteen.
8Situated Knowledges: The Science Question in Feminism and the Privilege of Partial Perspective, 1988. nynnyjen käännös