part 4: Patsastellaan: Walking in Her Shoes / Jalanjälkiä Kalliossa

20.8.2017

People raiding their glasses at the Miina Sillanpää monument

Raising a glass at the Miina Sillanpää monument. Image: Iiri Poteri

Suomeksi alla!

In August 2017 nynnyt were invited to organise a party for a series of events that celebrate the public sculptures of Helsinki. The project, called ‘Patsastellaan: Parties of Public Sculptures’, is initiated by artist James Prevett and was organised in collaboration with curator Aleksandra Kiskonen, and the party thrown by nynnyt was its third part.

nynnyt organised a walking party. This was a two-hour tour through the districts of Kallio and Vallila in Helsinki, following a narrative that shone light on untold histories from the times of war in Finland, which are, despite their great value and importance, usually left in the background of stories of (white) male heroes. The walk started from the memorial to leftist politician and activist Miina Sillanpää, who was a key advocator for women’s rights through and after the times of war, continuing to pass all together eight art works. nynnyt draw their public’s attention to anecdotes and facts they had found through research of feminist histories and other untold stories in Finland, and to the deficiencies of both written histories and public sculptures in representing an encompassing ‘people’. Finally, nynnyt voiced their dreams about what the Helsinki Art Museum’s public collection should include in the future: artworks of women by women, memorials to minorities by minorities, representations of all kinds of bodies and life stories, and asked a question central to the narrative of the walk: Who is the public that public sculptures are made for?

The sculptures of the walk included:
Aimo Tukiainen: The Torch (Memorial to Miina Sillanpää), 1968
Heikki Häiväoja: Memorial to Women in Times of War, 1996
Jussi Mäntynen: The Bear on the Anthill, 1931
Panu Patomäki: The Worker Mother, 1996
Aukusti Veuro: Welder, 1948
Sari Nikola: Turbulence, 2002
Wäinö Aaltonen: Mother and Child / The Future, 1945
Kai Noramies: The Game of the Young, 1959

Patsastellaan is an ongoing project by James Prevett where artists or collectives are invited to throw a party for a public sculpture in Helsinki. The artists choose the sculpture, define the party and invite its guests. They re-activate public sculptures from a contemporary viewpoint and stimulate their public consciousness. What do we choose to celebrate and why? What is the public and who is it for?
nynnyt party was partly produced by curator Aleksandra Kiskonen.

The parties have been generously supported by Kone Foundation and The Arts Promotion Centre Finland.

 

Elokuussa 2017 taiteilija James Prevett kutsui nynnyt järjestämään juhlan osana hänen organisoimaansa tapahtumasarjaa ‘Patsastellaan: Parties for Public Sculptures’. nynnyjen juhla, nimeltään ‘Walking in Her Shoes / Jalanjälkiä Kalliossa, oli Patsastellaan-sarjan kolmas osa.

nynnyt järjestivät kävelyjuhlan, jossa kuljettiin ajan kerrosten poikki Helsingin Hakaniemestä Vallilaan. Kierros Helsingin Kalliossa ja Vallilassa kesti kaksi tuntia ja seurasi poukkoilevaa tarinaa, joka valotti (valkoisten) miesten kertomien sankaritarinoiden taustalle usein hautautuvia toisenlaisia historioita sodanajan Suomesta. Kävelykierros alkoi vasemmistopoliitikko-aktivistin Miina Sillanpään muistomerkiltä ja jatkui ohittaen kahdeksan taideteosta, jotka kaikki kuuluvat Helsingin Taidemuseon julkisen taiteen kokoelmaan. Matkan varrella nynnyt kertoilivat faktoja ja anekdootteja tutkimuksestaan, jossa he ovat syventyneet piilotettuihin ja vaiettuihin historioihin ja tarinoihin 1900-luvun alkupuolen Suomessa. He toivat esiin myös puutteita, joita olivat löytäneet sekä kirjoitetuissa historioissa että Helsingin julkisten veistosten kokoelmassa. Lopuksi nynnyt lausuivat ääneen toiveen HAMin julkisten veistosten kokoelmalle: voisiko se sisältää myös naisten tekemiä veistoksia naisista, vähemmistöjen edustajien tekemiä muistomerkkejä vähemmistöjen edustajille, sekä monimuotoisempia esityksiä erilaisista kehoista ja elämäntarinoista? Kierroksen keskeinen kysymys jäi yhä avoimeksi: ketä varten julkiset veistokset ovat?

Kävelyn veistokset:
Aimo Tukiainen: Soihtu / Miina Sillanpään muistomerkki, 1968
Heikki Häiväoja: Sodanajan naisen muistomerkki, 1996
Jussi Mäntynen: Mesikämmen Muurahaispesällä, 1931
Panu Patomäki: Työläisäiti, 1996
Aukusti Veuro: Hitsaaja, 1948
Sari Nikola: Myllerrys, 2002
Wäinö Aaltonen: Äiti ja Lapsi / Tulevaisuus, 1945
Kai Noramies: Nuorten Leikki, 1959

Patsastellaan: Parties for Public Sculpture on James Prevettin ideoima tapahtumasarja, joka kutsuu juhlistamaan julkisia veistoksia eri puolilla Helsinkiä. Taiteilija tai kollektiivi valitsee mieleisensä veistoksen, määrittelee juhlan luonteen ja kutsuu vieraat. Juhlien tarkoituksena on herättää julkiset veistokset eloon ja lisätä niiden tunnettavuutta. Mikä on muistamisen tai juhlimisen arvoista ja miksi? Mitä tarkoittaa julkinen? Kenelle julkinen tila kuuluu? nynnyjen Patsastellaan- juhlaa oli tuottamassa myös kuraattori Aleksandra Kiskonen.

Juhlia ovat taloudellisesti tukeneet Koneen Säätiö ja Taiteen edistämiskeskus.